Esittelyssä uusin perheenjäsenemme! | Taskuvarkaani

11. helmikuuta 2013

Esittelyssä uusin perheenjäsenemme!

Vihdoin on aika esitellä teille uusi perheenjäsenemme, joka siis saapui ilostuttamaan (ja karvastuttamaan) elämäämme joulukuun puolessa välissä. Monet ovatkin siis jo saattaneet törmätä tämän lemmikin tarkempiin tietoihin  jossakin internetin syövereissä. Ja onhan täällä blogissakin ollut yksi kuvakin jo, joten kaikki varmaankin tietävät mistä eläinlajista on kyse. 

Tähän kuvaan ihastuin netissä.
Kyseessä on siis kesäkuussa syntynyt poikakissa Misja. Upea lumivalkoinen puolipitkäkarvainen Mishjamme onkin siis jo seitsemän kuukauden ikäinen, joten ei hän ihan mikään pentu enää ole. Misja on todella nätti kissa, ja kun etsin kissailmoituksia netistä, ihastuin tähän suloisuuten ensi silmäyksellä. Kävin läpi myös melkein kaikki eläinsuojeluyhdistykset kissanetsintäprosessissa, mutten löytänyt sieltä sitä juuri oikeaa vaikka olisinkin enemmän kuin mielelläni tarjonnut kodin sitä vailla olevalle kissalle. Ilmoituksen Mishjasta löysinkin eräältä netin ilmoituspalstoilta, ja vaikka hinta oli aika kova maatiaiskissalle, tiesin heti että minun on pakko saada juuri tämä yksilö. 

Petyin aluksi kovin, kun myyjältä ei kuulunut vastausta yhteydenottopyyntööni, joten laitoin uuden viestin toisesta sähköpostiosoitteestani parin viikon odottelun jälkeen. Kävi ilmi, että myyjä oli kyllä vastannut minulle mutta meilini oli ollut täynnä joten se ei ollut tullut perille. Onneksi siis tajusin lähettää uuden viestin! Myyjäkään ei ollut tätä tajunnut, sillä hän oletti että kiinnostukseni lopahti kertoessaan pennun olevan kuuro, useimmiten näin onkin kuulemma käynyt eikä halukkaasta ostajasta ole enää kuulunut mitään. Kissa sijaitsi Kangasalalla joten laskeskelin päässäni kissan tulevan kalliiksi. Onni onnettomuudessa, henkilö jolta kissan ostin, oli tulossa joulukuussa Helsinkiin hakemaan tytärtään jouluksi kotiin, ja hän ilmoitti ystävällisesti voivansa tuoda kissan minulle samalla reissulla. 







Aluksi Misja oli todella arka, eikä tullut pois sohvan alta jonka se valloitti turvapaikakseen. Pikkuhiljaa poika alkoi kuitenkin rohkaistua ja pyöriä ympäri uutta kotiaan, mutta oli silti edelleen todella arka ja luikahti silmänräpäyksessä sohvan alle piiloon jos joku teki äkkinäisen liikkeen (eli käveli normaalivauhtia asunnossa tai nousi sohvalta ylös..). Tämä meni onneksi kuitenkin meni ajan kuluessa ohi ja Mishjasta kuoriutui huomionhaluisin ja seurallisin kissa jonka koskaan olen tavannut. Misja pyörii lakkaamatta jaloissa kinuamassa rapsutuksia ja silityksiä, tulee aina sohvalle kun joku istuu siinä, tulee syliin vähänväliä eikä anna nukkuakaan rauhassa! Öisin kyllä välillä ihan tosissaan menee hermot kun olisi aikainen herätys eikä poju anna nukkua ollenkaan, se kun haluaisi puoliyötä nuolla varpaitani, käsiäni tai naamaani. Misjalla on myös kiva tapa riehua sängyssä öisin hyppimällä päälläni ympäri sänkyä puolelta toiselle, pyydystellä jotakin olemattomia otuksia ja kävellä ylitseni vähänväliä.

Aluksihan Misja pelkäsi frettejä ihan tosissaan, kuten oletinkin asian olevan. Poika kuitenkin kotiutui ongelmitta ja nykyään leikkii tyttöjen kanssa mielellään, ja vielä mielellään se katselee niiden puuhia vierestä. Misjan alun arkuuteen saattoikin vaikuttaa freteille ominainen näätäeläimen haju, joka on todella voimakas petoeläimen haju. Lisäksi Fera taas tapansa mukaan muuttui uuden perheenjäsenen saapuessaan samaksi omistuthaluiseksi mustasukkaisuushirviöksi pomottajaksi kuin Mojitonkin tullessa, ja kissa koki saman kohtalon kun Mojito-rukka meille tullessaan. Tosin Mojito koki hieman kovempaa höykytystä, sillä pitihän kisua välillä vähän pelastaa tuon paholaisen kynsistä. 


Olen myös vakavasti sitä mieltä, että tuolla kissalla on jotakin vakavia mentaalisia ongelmia. Se muunmuassa pyydystelee jotakin olemattomia asioita hyppien ja juosten niiden "perässä" ympäri kämppää. Lisäksi se hyppii seinille ja tuijottelee typerä tyhjä katse kasvoillaan kattoon päätään pyöritellen ihankuin siellä olisi jotakin, vaikkei sinne edes heijastu mitään valoa tai erityisiä varjoja. Misja saattaakin tuijotella kattoon tuntejakin, kun siellä on jotakin niin kiinnostavaa meneillään. Loppujen lopuksi se yleensä yrittää itsekin päästä sinne yrittämällä juosta ylös seinää pitkin tai hyppimällä hurjan korkeita pystysuuntaisia loikkia. Diagnoosini onkin, että se joko näkee hallusinaatioita, tai sitten kuurona kissana ollessaan sen muut aistit, tärkeimpänä näkökyky, ovat terävöityneet niin paljon, että se erottaa pienimmätkin ilmassa leijailevat pölyhiukkaset sun muut. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että täällä olisi kipeästi siivouksen paikka, sillä se tosiaan tekee sitä koko ajan.



fretti+Misja hyppäämässä alas+kissa


Kun näin Misjan livenä ensimmäisen kerran, totesin sen olevan todella säälittävä rääpäle poikakissaksi, eikä turkkikaan ollut kovin kehuttava vaikkei se missään surkeassa kunnossa ollutkaan - ihan tavallinen kissanpentu joka on elämänsä ensimmäiset kuukaudet syönyt kauppojen moskaruokaa. Tuo ruokavalio ei missään vaiheessa käynytkään mielessäni, sillä meillä kaikki elukat ovat raakaruokinnalla. Misjakin siis syö laadukasta raakaruokaa, joka ei paljoa eroa frettien ruokavaliosta joskin se on muokattu kissalle sopivammaksi. Syötän kissalleni ainoastaan sellaisten eläinten osia, jotka luonnollisesti sen ruokavalioon kuuluisivatkin, eli lähinnä siipikarjaa ja pieneläimiä kuten freteillekin. Kissan ruokavalioon ei sika tai nauta kuulu, sillä se ei luonnossakaan sellaisia pyydystäisi. Misja onkin tämän melkein kahden kuukauden aikana saanut hyvin lihaa luidensa ympärille eikä ole enää mikään rääpäle. Nykyään Misjalla on myös upea turkki ja kaunis puuhkahäntä, joskaan se ei vielä täydessä loistossaan ole. Osasyy tähän on se, ettei poika ole vielä päässyt ulkoilemaan ollenkaan valjaissa. Aion nyt ilmojen lauhtuessa kuitenkin totuttaa pojun valjaissa ulkoilemiseen.

Cat senses aktivointirata+fretti
Mishja nukkumassa tyytyväisenä leikkiratansa keskellä 10 minuuttia sitten.. :D

Kaiken kaikkiaan Misja on todella upea ja ihana kissa ja olen erittäin tyytyväinen että sain juuri tämän yksiln itselleni, vaikka se välillä hieman hermoille käykin yliseurallisuutensa vuoksi. ;-) Misjan kanssa pitää vielä hieman myös harjoitella tuota valokuvaamista, sillä pojalla on lähes joka kuvassa silmät kiinni salaman vuoksi, eikä sisällä tunnu iltaisin riittävän valo ilman salamaa kuvaamiseen. 

14 kommenttia :

  1. Miten kissat tulee frettien kanssa toimeen? Eikö sinua huolestuta että kissa syö frettisi!??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti tämä meidän katti tulee frettien kanssa toimeen, ja kuten mainitsinkin ne leikkivät oikein hienosti keskenään eikä keneenkään satu vaikka tytöt välillä kisua vähän liikaa härnäävätkin.

      No ei tietenkään huolestuta, kissan puolestahan minun olisi ennemminkin huolissani olla. En ymmärrä mistä ihmeestä tulee käsitys että kissa pitäisi frettiä saaliina. Fretti ja kissa ovat ravintoketjussa samalla tasolla olevia petoja, jotka siis luonnossa syövät ja pyydystävät samaa ruokaa. Lisäksi kaikki kissat jotka olen tavannut fretinomistajana, ovat pelänneet fretin hajua ja monet pelkäävät itse frettiä ihan kuollakseen (kuten meidän järjettömän suuri metsästyskissa Piksu joka on naapuruston kissojen alfa-yksilö). Tämä johtuu siitä että fretin petorläimen haju on niin voimakas että se peittoaa kotikissojen lähes olemattoman hajun mennen tullen. Näin ollen fretteihin tottumaton kissa haistaa vain hurjan pedon eikä mitään pientä ja lutuista sylivauvafrettiä.

      Poista
  2. Ihana kissa! :3 Saanko kysyä kuinka paljon maksoit siitä?

    VastaaPoista
  3. Mishja on todella upea kisu, jolle tuli hintaa 150e. Onneksi myyjä huolehti kissan kuljettamisesta tänne pk-seudulle. Jos olisin itse pojun joutunut alkuperäisten suunnitelmien mukaan, olisi matkakulut lisänneet melkein satasen lisää.. Olen kuitenkin todella tyytyväinen että sain juuro tämän yksilön kuten halusinkin.

    VastaaPoista
  4. Se on kaunis♥ Meillä on maalla vaan yksi musta kollikissa joka on nyt joku 7v vanha muistaakseni... Ja se pelkää Usvaa, juoksee tuhatta ja sataa karkuun kun huomaa karvanakin ulkona/sisällä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi kisu parka :D Onhan se tosiaan aika kaunis, komeaksi kolliksi sitä nyt ei vielä voi sanoa mutta Mishja kiittää kehuista^^
      Meilläkin nuo isot kissanrontit joiden kuvat löytyy joulupostauksesta, pelkäävät tytysyjä. Varsinkin isompi kolli pelkää ihan kuollakseen. :D Kuitenkin ovat jo parin kuukauden päästä 11 ja 12v ja ovat aina olleet hirmuisia petoja ja kunnon metsästyskissoja niin kuvittelisi ettei ihan hirmuisesti pelkäisi näitä. :DD Piksullakin on silmöt aina ihan lautasena ja ilme ihan kauhuissaan kun näkee nämä. Outoa kyllä, Misti ei Doussia kuitenkaan pelännyt ollenkaan ja meni oikein kiehnäämään ja kierimään Doussin 'hajustamassa' paikassa. Misti ei näitäkään kyllä oikeastaan pelkää, mutta varautunut kuitenkin on. Mutta ne ovatkin sellaisia ylisitkeitä ihme superkissoja jotka elää vielä monia monia vuosia varmasti. :)

      Poista
    2. Moikka, en osannut lähettää sinulle sähköpostia, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan lisää yksityikohtia kissastasi tai oikeammin sen myyjästä. Ei mitään syytä huoleen, mutta kyseinen myyjä vaikuttaa kohtalaisen kiinnostavalta persoonalta ja haluaisin hieman lisä infoa pentujen ostajilta. Muhun saa yhteyttä spostilla suvi.s ja at luukku piste com.

      Poista
  5. Täytyykin lisätä sähköpostiosoitteeni tuonne profiiliin jotta jatkossa ihmisten on helpompi ottaa minuun yhteyttä meilillä.

    Täytyy kyllä myöntää, että kommenttisi sai päässäni pyörimään kaikenlaisia ajatuksia ja että olisiko sittenkin syytä huoleen, mutta otan sinuun yhteyttä sähköpostilla ja kerron toki mielelläni mitä tiedän.

    VastaaPoista
  6. Hei voiskohan tollasen palloradan hankkia fretillekin? Onko sun frettis ollut kiinnostuneita siitä? Missä niitä myydään? En ole tainnut nähdä niitä eläinkaupoissa. Tai Faunattaressa kai taisi jossain ylähyllyllä olla mut se maksoi muistaakseni jopa 40 euroa. Paljon maksoit omastasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aluksi meilläkin oltiin kyllä frettien puolesta siitä kiinnostuneita, mutta innostus hieman lopahti äkkiä kun palloa ei saa radasta ulos eikä siitä saa hampailla otetta kun se pallo on tuollaista kovaa muovia. Nämähän siis haluaisivat hampaillaan pyydystää palloa, fretit eivät oikein osaa käyttää tassujaan pallon läiskimiseen eivätkä ymmärrä että se juuri on pelin idea. ;-)

      Omani tilasin Zooplussasta, eikä hinta ollut kuin jonkun kympin, vähän taisi alennuksessa tosin, mutta eipä se normaalikaan hinta ole tuolla paha. Oikeastaan frettien joululahjoihin tämä kuuluikin, eli niille se alunperinkin oli tarkoitettukin. Kissalle tosin suosittelen erittäin kovasti, tämä on meidän katin ykkösjuttu ja hyvää aktivointia. :)

      Poista
  7. Voi vitsi ihanan pehmoinen karvapallo! <33 Miten ootkaan onnistunu löytään noin upeen kissan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olen itsekin todella tyytyväinen tuohon ihanan pehmoiseen ja suloiseen karvapalloon. ;) Aika pitkän etsinnän tuloksena kisun löytyminen oli, mutta mitäs sitä ei tekisikään unelmakissansa saamiseksi. :)

      Poista
  8. Minulla on suunnitelmissa hankkia frettipentu ja minua kiinnostaisi tietää, mitä fretin ensimmäiseen elinvuoteen kuuluu. Rokotuksia, lääkärikäyntejä, minkä ikäisenä fretti pitää implantoida yms.
    Kiitos vastauksesta jo etukäteen!:)

    VastaaPoista
  9. Moikka! Ensinnäkin pahoittelut viivästyneestä vastauksesta, olen tässä ollut niin kuumeessa ettei ole tietokoneellekkaan oikein päässyt.

    Ensimmäinen asia fretinpennun tullessa taloon on puru- ja hiekkalaatikkokoulutuksen sekä luottamuksen kehittämisen lisäksi penikkatautirokotus, joka annetaan noin 12-14 viikon iässä. Pennut ovat eläinlääkärin tarkastamia jo kasvattajan toimesta (siis mikäli pentu on viralliselta kasvattajalta!), joten terveystarkastusta pennulle ei omistajan toimesta eläinlääkärissä tarvitse tehdä. Implantoiminen on taas suhteellisen yksilöllistä, sillä freteillä alkaa kiimat todella eri aikoihin. Meidän Feralla alkoi ensimmäinen kiima reilun 8kk iässä, jolloin kävimme neidin implantoimassa. Samalla implantoimme melkein 7kk ikäisen Mojiton, jonka kiima ei vielä ollut alkanutkaan. Urosfretti Doussilla taas alkoi ensimmäinen kiima vasta 10kk iässä. Alle 6kk pennun implantoiminen ei ole suositeltavaa, ellei fretillä tosiaan ala kiima niin nuorena, mutta muuten fretin voi kyllä impalntoida ennen kiiman alkamistakin. Naarasfretillä taas implantoiminen on pakollista kiiman alettua. Jos haluat käydä vilkaisemassa fretin ensimmäisen elinvuoden rahallisia kustannuksia, käy lukemassa tuolta sivupalkista löytyvä "Katsaus näätäkuluihin" -postaus. Siellä on eritelty jokaisen fretin kuluja, joskin osa tyttöjen kuluista on laitettu samaan, ja Doussin kuluihin ei kuulu vain ensimmäsen elinvuoden kulut. Kuitenkin usein yllättäviä eläinlääkärikuluja voi tulla ensimmäisenkin elinvuoden aikana, meillä ollaan molemmat tytöt käytetty kerran röndgenissä (toinen hyppäsi parvekkeelta alas ja toisella jäi tassu oven väliin). Nyt olemme Mojiton kanssa menossa tutkituttamaan keuhkot varmuuden vuoksi kun tytön yskiminen kuulostaa hieman omistuiselta.

    Jos en vastannut tarpeeksi kattavasti tai tarkoitit kysymykselläsi jotakin muutakin kuin pelkkiä eläinlääkärikäyntejä ym., laita vain uutta kommenttia niin kerron mielelläni kaiken mitä haluat tietää :). Esim. fretin tarvikkeista tms. (huomasin jonkun tulleen blogiini fretin pakollisiin tarvikkeisiin liittyvällä hakusanalla, ja aloin miettimään olitko sinä juuri kyseessä).

    VastaaPoista

Jätäthän meille tassunjälkesi!