Frettien lumisia talvipuuhia | Taskuvarkaani

23. joulukuuta 2012

Frettien lumisia talvipuuhia

Talvi. Kylmää, märkää ja lumista. Pimeää. Tälläkin hetkellä lämpömittari näyttää 12 astetta pakkasta. Aina kun lähden kotoa ulos, kenkäni täyttyvät lumella ja sukkani kastuvat jo heti ensimmäisen kymmenen metrin paikkeilla. En pääse sporapysäkille tai juna-asemalle ilman että tarvon reisiini ylettävän lumihangen poikki, kukaan kun ei ole kulkuväylää aurannut tai kolannut. Parveke on täynnä lunta eikä siellä viitsi muuten oleilla kuin ehkä tupakalla, nyt kun olen kuumeessa (aamulla 39,7 kahden Finrexin jälkeen kun tunsin että kuume on laskenut ihan hyvin) en jaksa edes joka kerta raahautua parvekkeelle ja poltan jo toista röökiäni tänään sisällä. Olen aivan hirveä, varmaan kaikki talon asukkaat, niin karvaiset kuin karvattomatkin kuolevat keuhkosyöpään vuoden sisällä. No ei, mutta on kyllä hiukan huono omatunto.


Onneksi talvi ei ole pelkästään yllä luettelemiani asiaoita, vaan tällä kylmällä vuodenajalla on paljon hyviäkin puolia! Joka puolella lunta, lunta ja lunta. Kaikkialla on ihanan kaunista, lumista ja valkeaa, ja kirpeä talvi-ilma piristää ankeinakin aamuina. Joulukin on jo ihan nurkan takana ja näädät rakastavat lumessa temmeltämistä! Vapaaehtoisesti jäädytän asuntoamme ja pidän parvekkeen ovea päivisin raollaan tyttöjen ollessa hereillä, ja siellähän neidit vasta viihtyvätkin. Koko parveke on täynnä pienenpieniä tassunjälkiä vierivieressä, lumessa peuhataan kuin viimeistä päivää ja lumisimpiin kohtiin on kaivettu tunneleita ja onkaloita. Jos parvekkeen ovi sattuu olemaan kiinni Feran ja Mojiton ollessa hereillä, nämä tomerina tyttöinä menevät heti raapimaan ovea merkiksi kertoakseen minulle että ovi auki ja heti. Neidit ovat viihtyneet parvekkeella välillä tuntejakin, eivät toki yhteen mittaan vaan päivän aikana yhteensä. Joskus tytöt jäävät jopa nukkumaankin parvekkeella sijaitsevaan kantokoppaan. Kuitenkin, jos satun olemaan aivan jäässä, vedän kylmästi vain oven kiinni vaikka tytsyt olisivatkin parvekkeella. Fera nimittäin ketteränä tyttönä osaa kiivetä tuolin kautta parvekkeen ikkunalaudalle raapimaan ikkunaa sisällehaluamisen merkiksi. :) 



Lumikuono :)
Myönnän toki olleeni laskempi viemään Mojitoa ja Feraa valjaissa ulos parvekkeella ulkoilun takia, aiemminhan vein tyttöjä ulos lähestulkoon päivittäin. Suunnittelin puolisen vuotta parvekkeen frettiturvallistamista, sillä parvekkeen lattian ja kaiteen välissä on näädänmentävä rako. Lisäksi nurkassa seinnän ja kaiteen välissä on toinen rako. Aiemmin olen rajannut Playpenillä puolet partsista freteille, mutta näin talvella sen ollessa ahkerassa näyttelykäytössä ei sitä viitsi tuolla lumessa pitää. Tosiaan puolisen vuotta on ollut suunnitelmissa tämä frettiturvallistaminen. On mittailtu, suunniteltu, mietitty mitä pitää ostaa, käyty rautakaupassa, mutta sitten vain eräänä päivänä täysin extemporena sain parvekkeen frettiturvalliseksi 10 minuutissa. Tiputin rakoihin laudanpätkät, jotka oli aiemmin hankittu tätä varten. Tarkoituksena oli sahata ne oikean mittaisiksi ja miettiä kiinnitysjärjestelmä, mutta ne olivatkin täysin sopivat ja raon alla oli oikein valmiiksi tangot joiden päälle vain pudotin laudat. Pystysuuntaisen raon eteen työnsin vanhan, suuren akvaarion pystyyn jonka päälle kumpikaan noista ei varmastikaan pääse kiipeämään. Eräänä päivänä uuden perheenjäsenemme kotiuduttua sainkin paljain jaloin kontata hakemaan akvaarion sisällä mököttäneen Feran sieltä pois..

Sain myös huomata viimeisen ulkoilulenkkimme jälkeen, että Mojitolle täytyy ostaa uudet valjaat... Ne eivät ole väärän kokoiset eikä Mojito ei pääse niistä irti sen paremmin kuin muistakaan valjaista (Mojito osaa ikävä kyllä riisua mitkä tahansa valjaat). Olen harmitellut välillä sitä, kuinka Mojiton niska kellertää. Nyt minun ei tarvitse enää harmitella kellertämistä, sillä Mojiton niska on vaaleanpunainen! Kyllä, Faunattaresta ostatuista pinkeistä valjaista lähtee kastuessa väriä! Tyrmistyttävää suoraansanoen. Miten eläinkaupasta ostetuista valjaista voi irrota eläimen turkkiin väriä!? Eikä kyseessä ole mitkään ihan halvimmatkaan valjaat, hinta ilman hihnaa oli 19,95 joten taidan kyllä käydä tuosta valittamassa. Ennenkuulumatonta.. Seuraavalla kerralla täytyy valita valjaat huolellisemmin, pitäisiköhän ostaa valkoiset, niin ei värin lähtemistä huomaisi? Onneksi sain juuri uudenuutukaisen valkoisille lemmikeille tarkoitetun shampoon Mojitolle, joka toivottavasti huomenna poistaa värin neidin turkista. 



Pahoittelen vähäisiä kuvia albiinolapsestamme, sillä Fera on ollut paljon helpompi kuvattava lähiaikoina. Varsinkin lumen keskellä Mojitosta on vaikea nykyisellä kamerallani saada hyviä kuvia, mutta joulun jälkeen asia toivottavasti uuden kameran myötä korjaantuu. Joulun jälkeen tuleekin sitten esittelyä uudesta perheenjäsenestämme, kuvia karvaisista lapsistani uudella kameralla sekä tietenkin joululahjapostaus! Siis tietenkin tyttöjen lahjoista, tosiaan tilailin tuossa kuun alkupuolella parista eläinkaupasta kaikenlaista ja yhteensä rahaa meni melkein 250e (tosin 50e meni tyttöjen ruokiin). :DD Pitäähän tyttöjä nyt vähän hemmotella, vaikkei tuolla summalla nyt kyllä mitään ihan järjetöntä roinaläjää saanutkaan, mutta joulun jälkeen esitellään sitten uudet lelut ja vempeleet. Normaalisti en siis ostele mitään ns. ylimääräistä ihan hirveästi, mutta näin joulun kunniaksi. Piti nyt kertoa, jotteivät ihmiset ajattele meidän näätäkulujen koostuvan suurimmaksi osaksi tällaisista hankinnoista, ei todellakaan. 



Uudella kameralla otettuja näätäkuvia saattekin ihailla pikimmiten joulun jälkeen, sillä tytöt tulevat kuin tulevatkin mukaani viettämään joulua äitini luokse. Vahtimisella ja vuorottelemisella kissojen kanssa siitä selvitään, ja katit ovat kuitenkin ulkonakin paljon. Lähdemme siis joulunviettoon jo huomenna, ja alan varmasti räpsimään kuvia samantien kun olen kameran akun saanut ladattua. Ja vielä näin lopuksi, olen huomannut blogin kävijämäärien laskeneen aivan hirmuisesti, noin kolmasosaan normaalista tässä kuussa. Ovatko juttumme muuttuneet tylsiksi vai onko lukijoista tullut kiireisempiä? Muistakaahan, että voitte aina jättää ideoita ja toiveita kommenttiboksiin. :)



Feralla oli hirveä kiire väärään suuntaan, kun olimme kävemässä perusreittiämme jolle oli ilmestynyt rakennustyömaa. Sain kirjaimellisesti raahata Feran raksan läpi. 
Hyvää joulua!






10 kommenttia :

  1. Oon mielestäni liittyny lukijaks mutta silti tän blogin uudet postaukset ei näy mun etusivulla. En siis tiedä milloin aina tulee uutta postausta, joten n ehkä käy aina lukemassa. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoa.. Kävin ihan tarkistamassa lukijalistan ja kyllähän löydyt sieltä. Ihme juttu, varmaan joku bugi. No en muutenkaan ole ylitsepääsemättömän ahkera kirjoittaja joten viikon välein voi ihan hyvällä omallatunnolla käydä kyttäilemässä. :D Jotkuthan käy päivittäin, mutta tästä blogista ei ainakaan niin usein löydy uutta postausta vaikka välillä onkin vain pari päivää väliä.

      Poista
  2. Tsihi ihana pinkkikuono Mojito! x') Se on totta että vaikka siellä ulkona onkin sen -23 (niinkuin tänään kun haimme kuusta) niin kummasti siellä viihtyy ja heti tulee kivempi mieli ku on niin järkyttävän kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinkkikuonopa hyvinkin. Ainakin sopii valjaiden väriin. ;) Tottahan se on, vaikka itse kyllä varmaan 23 asteen pakkasella kipittäisin häntä koipien välissä kotiin lämpimään.. x) Mutta toi -12 mitä on ollut menee viellä ihan hyvin.

      Poista
  3. Onko frettisi siis ulkona 12 asteen pakkasessakin?! Eikös ne palellu sinne kun olen ihan luotettavasta lähteestä lukenut että frettien ehdoton pakkasraja on -7. Taisi olla joku kasvattaja tai yhdistys jolta sen luin. Noita rajoja kannattaisi kyllä ihan frettisi terveyden vuoksi noudattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, frettini ovat ulkona 12 asteen pakkasessakin ja viellä pari astetta kylmempinäkin ilmoina. Parvekkeelle nyt pääsee suunnilleen aina, ellei nyt ihan mitään 25-30 asteen pakkasia tule.
      Kyllä nuo pärjäävät pakkasessakin, molemmilla on upeat ja lämpimät talviturkitkin ja ihan hyvä rasvakerroskin lämmittämässä. Tuo -7 ei kyllä ole raja mistään päästä, kyllä terve kunnon talviturkin omaava fretti pärjää astetta kovemmassakin pakkasessa. En kyllä mitään kilon painoista rääpälefrettiä, jolla ei ole kunnon talviturkkia päästäisi noin kylmällä ulos. Tuollaisessa tapauksessa se -7 varmaan voikin olla ihan hyvä raja. Kuitenkin omistajan täytyy itse arvioida frettinsä sietokyvyn ja rajat.

      Omat tyttönihän ovat molemmat venäläistä linjaa, ja kaiken lisäksi viellä poikkeuksellisen suurikokoisia frettejä joilla on todella muhkeat talviturkit. Mojito on vieläpä perinyt Siperiasta tulleen äitinsä upean turkin, joten ei näillä mitään hätää ole. Molemmat ovat lumihangessa kuin kala vedessä: aivan kuin ne kuuluisivat sinne. Tiota iloa en voisi koskaan freteiltäni riistää.

      Poista
  4. Hauskaa, että pitävät lumesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, on se kyllä hauskaa että molemmat frettini rakastavat ulkoilua yli kaiken, varsinkin talvisin. Mikään ei voita kunnon lumihangessa riehumista ja kaivamista. Nämä ovatkin aina raapimassa ovea ja haluamassa ulos. ;-)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Fretit kiittävät jouluntoivotuksista ja toivottavat hieman myöhäisesti takaisinkin. ;-)

      Poista

Jätäthän meille tassunjälkesi!